”Makkosen setä opetatko minulle looria?” Tästä alkoi uintiurani vuonna 1967 Raatin uimahallilla Oulussa ja jatkui aina vuoteen 1985. Lempinimeni Loori juontaa alkunsa siitä, etten osannut uida klooriuintia eli vapaauintia hengityksen kanssa. Näiden lempinimien käyttö uintiryhmässämme oli arkipäivää Mörri, Kalle, Nitti, Pämyli, Laritsu, Artsi, Alli jne. Uintiryhmämme oli tiivis ja vietimme paljon aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisen elämä pyöri uintiharrastukseni parissa.

Uinti ja vesi elementtinä on ollut tuomassa iloa elämääni jo 44-vuoden ajan. Aktiiviurani aikana harjoitteluun kuuluivat lisäksi lenkkeily, kuntosali, erilaiset pallopelit sekä hiihto. Lisäksi pyöräily oli arkipäivää. Matkaa uimahallille oli 20 km edestakaisin ja kesäisin kuljettiin 2x päivässä eli 40 km pyörällä ajoa. Hyvä fyysinen pohjakunto luotiin monipuolisella harjoittelulla ja liikunnalla, joilla on ollut suuri merkitys omaan terveyteeni ja hyvinvointiin. Liikunta on minulle elämäntapa ja ilman sitä kehoni ei toimi.

Siniviittakisoista olympialaisiin

Uintiurallani saavutin lukuisia Siniviittamestaruuksia, 27 nuorten Suomen mestaruutta, 54 aikuisten Suomen mestaruutta. Mastersien Suomen mestaruuksia on uralleni tullut 22, joista viimeisin 3000 m avovesiuinnista 2011. Yhteensä Suomen mestaruuksia on 103. Ihan kunnioitettava määrä.

Edustin Suomea lukuisissa uintimaaotteluissa 1975–1985. Kansainvälisesti saavutukseni tulivat nuorten ja aikuisten Pohjoismaiden mestaruuskisoissa; nuorissa hopeaa ja aikuisissa kolme kultaa. Kokemuksia huippujen vauhdista sain osallistumalla Euroopan mestaruuskisoihin (halli 4. ja 17.) sekä tietenkin Olympialaiset Los Angeles 1984.

Olympiakisat Los Angelesissa oli uintiurani huippukohta. Kisat olivat hieno kokemus ja sijoitukseni 200 m sekauinnissa yhdeksäs (9.) sekä B-finaalin voitto. Oli mahtava tunne nousta finaalin jälkeen altaasta. 15 000 katsojaa kannustivat aplodien kera suomalaista voittoa. Muutkin sijoitukset olivat hyviä 17. ja 19. Pitkään aikaan ei suomalainen uimari ollut menestynyt olympia-altaassa. Urani huippu-urheilijana saikin hienon päätöksen. Samoin Suomen uinti sai ponnahduslaudan menestykseen. Olen ylpeä kaikista saavutuksistani ja arvostan sitä työtä mitä uinnin parissa olen tehnyt.

Talviuinnin  Sm-ja mm-kisat

Ensimmäinen kosketus talviuinnin maailmaan oli Muoniossa Jerisjärvellä. Valmennettavani ja myöhemmin valmentajakollegani Aki Sirkka osallistui talviuinnin maailmanmestaruuskisoihin 2004 ja olimme perheeni kanssa kannustamassa Akia maailmanmestaruuteen. Pakkasta oli -30 astetta ja todella kylmä. Kyllä suomalaiset ovat ihailtavan rohkeita.

Samassa tapahtumassa Muoniossa tapasin Yrjö-Koskisen perheen ja otin vastaan haasteen osallistua vuoden 2005 Oulussa pidettäviin talviuinnin Suomen mestaruuskisoihin. Olen aina ollut ns lämpimän veden uimari ja kylmä on ollut minulle kauhistus. Ajattelin, että mitähän tulihan luvattua ja lyötyä vielä ”kättä päälle”.

Oma ensikosketus talviuintiim tapahtui Vuokatin urheiluopistolla tammikuussa 2005 ja vesi oli hyytävän kylmää. Mutta siitäpä olikin hyvä jatkaa pulahtelua Tuiran avannossa kohti Oulun Sm-kisoja. Kehoni ja mieleni valmistuivat tulevaan kisaan fyysisesti ja henkisesti. Avantoon pulahtamisen jälkeen iholla kihelmöi ja verenkierto vilkastui. Hyvä olo oli tosi asia sekä keholle että mielelle.

Sm-kisat Oulussa oli itselleni haasteellinen ja mukava kokemus. Haasteelliseksi ja osittain pelottavaksi sen teki se, ettei tiennyt miten jaksaa uida 25 m kylmässä vedessä. Hyvinhän se ensimmäinen Sm-kisa meni ja kultaa saatiin Oulun Talviuimareille. Ja jatkoa seurasi.

Oulun vuoden 2006 talviuinnin maailmanmestaruuskisat oli upea kokemus. Kylmää kyytiä, koska uidaan sekä alku- että loppukilpailut. Finaali oli upea ja jännitin tosi paljon. Ensimmäinen talviuinnin maailmanmestaruus oli tosi asia. Yleisö kannusti ja maalissa olin onnellinen itsensä voittanut voittaja.

Nyt takanani on kuusi vuotta talviuinnin parissa. Koukussa ollaan. Suomen mestaruuksia on kertynyt yhdeksän (9) ja neljä (4) maailmanmestaruutta. Vesi tuntuu edelleen kylmältä, mutta se hyvän olon tunne sekä virkeys pulahduksen tai kisan jälkeen on mahtava. Talviuinnin Sm- ja Mm-kisoihin osallistuminen on edelleen tosi jännittävää ja sykettä kiihdyttävää. Vuoden 2012 Jurmalan mm-kisat lähestyvät. Kisatapahtumat ovat kivoja sekä ennen kaikkea ihmiset talviuinnin parissa ovat ihania, joten liikun hyvässä ja miellyttävässä seurassa.

Maarit Sihvonen

Ensimmäinen Oulujoen Nallikari Avovesiuintitapahtuma järjestettiin keskiviikkoiltana 3.8.2011 aurinkoisessa ja lämpöisissä olosuhteissa, Oulun ensimmäisen uimastadionin puitteissa Ämmänväylän vesialueella. Tapahtuma oli järjestäjien, osanottajien, yhteistyökumppaneiden ja katsojien, joita oli kevyen liikenteen silloilla, sekä Linnansaaren, Raatinsaaren ja Pikisaaren rannoilla, kannalta onnistunut! Rantasaunaseuran telttasauna oli uimareiden suosiossa kisan jälkeen.

Sarjoja oli harrastelijoiden Sokerijussisarjassa, Oulujoen tonnilla ja Oulujoen avovesiuintimestaruuskilpailun 2000 m:llä kymmenen, joihin osallistui 30 rohkeaa uimaria. Lähtö tapahtui vedestä Raatin venevalkaman laiturin nokalta halliuintikilpailuissa käytettävällä lähtöpiippauksella ja maali veneiden laskupaikan laiturin nokalla. Avovesiuimarit kiersivät sarjasta riippuen triathlonkilpailuissakin käytettävän ”kolmioradan” joko kerran, kaksi tai neljä kertaa.

Avovedessä uiminen on haasteellista ja vaatii uimarilta jatkuvaa tarkkailua ja suunnistamista, jotta uintisuunta pysyy oikeana. Haastetta lisäävät auringon häikäisy, tumman veden lämpötila ja syvyys, siltojen alta tulevat virtaukset, sekä luonnollisesti uimarin uintikunto. Luonnon vesissä uiminen on mukavaa ja onnistuminen uintisuorituksessa luo hyvän olon uimarille sekä motivoi jatkamaan harrastuksen parissa vaikkapa talvella.

Naisten sarjan voitti Sanghain mm -kisojen tulosrajoja kolkutellut Linda Laihorinne, jolle uskomattoman hyvän vastuksen antoi märkäpuku päällä uinut triathlonisti Suvi Lavonen. Miesten sarjaa hallitsi triathlonisti Samuli Keisu.

Oulujoen Nallikari Avovesiuinnit järjestettiin Oulu Triathlon & Cycling, Oulun Talviuimarit ja Oulun Uinti 1906 yhteistyönä; seurojen joiden toiminta liittyy laaja-alaisesti vesiurheiluun. Uimareiden turvallisuudesta vastasivat soutajat Hannu Hiltunen ja Pekka Kerttula perämoottoreineen, sekä kajakki- ja kanoottimiehet Hannu Kaikkonen ja Mikko Merihaara. Turvallisuus onkin tärkein asia avovedessä uitaessa. Uimarin on helpompi keskittyä omaan suoritukseensa, kun voi luottaa tarvittaessa nopeaan apuun.

Oulujoen Nallikari Avovesiuintitapahtuma onnistui hienosti Raatinsaaren ympäristössä. Kiitämme yhteistyöstä Nallikari Lomakylää, Ravintola Sokerijussia, Oulun kaupungin liikuntavirastoa, Oulun Tietotekniikkaa, Intersport Rintamäkeä ja Oulun Rantasaunaseuraa. Suuret kiitokset kuuluvat ennenkaikkea maan hiljaisille eli talkoolaisille, yleisölle ja etenkin kaikille rohkeille uimareille.

Tulokset: otc.kompassi.com

Maarit Sihvonen

Oulun Talviuimarit pj

Pekka Hartikka

Oulu Triathlon & Cycling pj

Samuli Aalto

Oulun Uinti 1906 päävalmentaja

Olemme kaikki saaneet lukea ja katsella sekä kuunnella monesta eri mediakanavasta jääkiekkoilijoiden voiton juhlia ja juhlien jälkimaininkeja. Maailmanmestaruus on hieno ja kunnioitettava saavutus, joten onnittelut koko maailmanmestaruusjoukkueelle. Se miten juhlinta jatkui, onkin eri asia.

Suoritin ammattivalmentajatutkinnon 2004 Pajulahdessa ja minulla oli ilo kuunnella liikuntasosiologian professorin Hannu Itkosen pohdintoja ja tutkimustuloksia urheilun julkisuuskuvasta sekä sen ympärille liittyvistä ilmiöistä. Positiivisia vaikutuksia ovat huippu-urheilun viihteellisyys, esikuvat ja mahdollisuudet urheilijan tai valmentajan ammattiin. Huonoina puolina koetaan doping ja siihen liittyvät muut lieveilmiöt kuten alkoholi sekä kaupallisuus että voiton tavoittelu.

1900-luvun alussa urheiluseurat toimivat kansanvalistuksen hengessä ja urheiluväki loi silloin urheilun hyvän kertomuksen. Se perustui valistukseen sekä urheilussa yleisesti hyvänä pidettyihin asioihin ja sitä kautta sosiaaliseen kontrolliin. Urheilun hyvän kertomuksen avainsanoja ovat olleet raittius, ryhdikkyys, reippaus, ilo ja valo. Myös kuri, sisu, tahto, rohkeus ja jopa uhrautuminen liittyvät urheilun hyvään kertomukseen.

Urheilu ja alkoholi ovat kulkeneet käsi kädessä useiden vuosikymmenten ajan. Samoin on jatkunut urheilujärjestöjen alkoholin vastainen kamppailu sekä keskustelu urheilun ja alkoholin välisestä suhteesta aina nykypäiviin asti. Tämä keskustelu jatkuu edelleen ja aiheina ovat kuuluvatko panimoteollisuuden sponsorointi sekä olutravintolat urheilutoimintaan.

Suomen Liikunta ja Urheilu on luonut toimivat Reilun Pelin eettiset periaatteet, joita on hyvä kaikkien urheiluseurojen ja -järjestöjen palauttaa mieliin. Yleisiä periaatteita ovat toisten ihmisten elämän kunnioitus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja vastuu kasvatuksesta. Lisäksi ajankohtaisina aiheita ovat monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, doping vastaisuus sekä päihteiden ja lääkkeiden vastuukäyttö. Lisää periaatteita löytyy SLU:n Reilun Pelin oppaasta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, etteivät urheilu ja alkoholi sovi yhteen, etenkään lasten ja nuorten urheilu- ja kilpailuharrastukseen. Juhlia voi monella tavalla, ja jos haluaa nauttia alkoholia, pitäisi se julkisuuden henkilöiden kuten huippu- ja ammattiurheilijoiden tehdä suljettujen ovien takana. On hyvä keskustella asioista avoimesti, koska yhteiskuntamme samoin kuin liikuntakulttuuri muuttuvat sekä pirstaloituvat. Vastuunkantajina ja esikuvina olemme me aikuiset ja ennen kaikkea me valmentajat, kun kyse on lasten ja nuorten liikunnasta.

Kaleva 24.5.2011

Sydämellinen KIITOS kaikille äänestäjilleni! Työn arki jatkuu!

Meissä kaikissa on luonnostaan yrittäjyyttä. Yrittäjyydeltä vaaditaan myönteistä asennetta, vastuun kantamista, työnhalua, aktiivisuutta, määrätietoisuutta, sitkeyttä, ahkeruutta ja menestymishalua. Nämä ovat kaikki tuttuja asioita meille päivittäisessä elämässä. Yrittäjyys vaatii kuitenkin myös halua ottaa riskejä, palveluhalukuutta ja rohkeutta sekä ennen kaikkea uutteruutta. Yhteiskuntavastuu kuuluu myös yrittäjyyteen. Yrittäjillä on vastuu henkilöstöstä ja heidän hyvinvoinnista.  Tärkeää on myös työpaikkojen turvaaminen.

On ilo ja kunnia ollut suorittaa fMBA tutkinto ja tutustua erilaisiin  luennoitsijoihin (27) sekä tietysti upeisiin naisiin (42). Oma henkinen yrittäjyys on saanut lisäpontta myös näistä opiskelukavereista. On hienoa olla tällaisen sosiaalisen verkoston joukossa. Se kannustus ja voimavara, mitä näistä naisista kumpuaa, on todella arvokasta ja samalla oppii arvostamaan myös oman työtään sekä kunnioittamaan yhä enemmän toisia sekä itseään.

fMBA:n suorittaminen on ollut todella motivoivaa ja yritystämme kehittävää. Olemme saaneet laadittua yrityksellemme laatukäsikirjan ja pidän sitä suuressa arvossa. Sisäinen yrittäjyys ja siihen liittyvä henkinen sitoutuminen ovat tuottaneet työn tekemisen iloa.

Motivaatio ja tavoitteiden asettelu kuuluvat meidän jokaisen elämään. Riskinotto ja vastuun kantaminen ovat päivittäistä yrittäjän arkipäivässä. Yrittäminen tänä päivänä on haastavaa, etenkin mikro - ja pk-yrityksissä. Työntekijöiden arvostus ja heidän kannustaminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen luovat laadukkaan palvelun yritystoimintaan. Yrittäjille ja työntekijöille on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta sekä sitä kautta hyvinvoinnista.

Sisäiseen yrittäjyyteen vaaditaan ahkeruuden ohessa kekseliäisyyttä, tavoitteellisuutta ja sitä kautta myös menestymishalukkuutta. Kaikki asiat eivät aina mene niin kuin on suunniteltu, mutta kun päämäärä on tiedossa, on helpompi luovia kohti tavoitteita. Karikoita on ja niitä tulee, mutta määrätietoinen sitoutuminen ja pitkäjänteisyys sekä rohkeus tehdä omia ratkaisuja ovat valintoja ja auttavat yritteliästä. Meiltä kaikilta löytyy sisäinen yrittäjyys ja sitä kautta työn tekemisen iloa.

Liikuntaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Näitä ovat henkilökohtaiset ja kehitykselliset tekijät sekä yksilöiden väliset tekijät kuten ystävät ja perhe. Institutionaalisia tekijöitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut ja terveydenhuolto.  Sosioekonomisilla tekijöillä on myös vaikutusta liikunnan harrastamiseen. Monipuolisella ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla edistetään nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Samalla vahvistetaan koulutuksellisia edellytyksiä sekä estetään syrjäytymistä.

Liikunnan merkitys meidän hyvinvointiin on kiistaton. Useammat tutkimukset osoittavan liikunnan tärkeyden ja tulevaisuudessa sen merkitys lisääntyy. Tämän johdosta liikuntapaikkarakentaminen on yhä tärkeämpää ja siihen tuleekin panostaa. Hyvällä suunnittelulla ja monipuolisella yhteistyöllä luodaan tulevaisuudessa toimivia liikuntakeskuksia sekä liikuntapaikkoja. Myös muu asuinkuntaan liittyvät tekijät kuten turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit sekä monipuoliset ja riittävät liikuntareitit luovat meille kaikille mahdollisuuden omatoimiseen liikunnan harrastamiseen.

Liikuntaa tuottaa meille fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koko elämän. Liikunnan avulla vahvistetaan itsetuntoa ja luodaan hyviä sosiaalisia verkostoja. Liikkuminen yhdessä on meille kaikille mukavaa ja se auttaa meitä jaksamaan arkielämässä.

Meillä suomalaisilla on erinomainen mahdollisuus hyödyntää monipuolista ja laadukasta koulutustarjontaa, jonka kautta luodaan edellytykset osaamiseen ja menestykseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet meidän ala- ja yläkoulujen sekä lukioiden laadukkaan opetuksen ja sitä kautta oppilaiden taitojen sekä tietojen vahvan osaamisen. Olemme PISA -tutkimuksissa kärkimaita ja tämä meidän tulee säilyttää myös tulevaisuudessa.

Monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta ylettyy myös ammatilliseen ja korkeakoulu- sekä yliopisto-opiskeluihin. Ammatillisen opiskelun kiinnostavuus on lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa ja se on hyvä asia, sillä tarvitsemme myös kädentaidon sekä käytännön omaavia työntekijöitä. On hienoa, että sekä ammatillisia opiskeluja että korkeakouluopiskelua kehitetään ja näin luodaan pohjaa osaamiselle. Tästä on hyvänä esimerkkinä kaksois- tai kolmoistutkinnon suorittamisen mahdollisuus ammatillisten opiskelujen rinnalla.

Elinikäisen oppimisen tavoitteina ovat korkea koulutustaso ja hyvät oppimistaidot. Nämä luovat ihmisille edellytykset oppia jatkuvasti uutta eri tarkoituksissa sekä sen, että ihmisillä on kaikkina ikäkausina ja eri ympäristöjä hyödyntäen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan. Elinikäisen oppimisen tavoitteena on myös kehittää ammattitaitoa ja -tietoja, edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja sekä työllistettävyyttä.

Ihmiselle oppiminen on jatkuva prosessi, joka alkaa ennen syntymäämme ja jatkuu elämän loppuun asti. Sillä on vaikutuksia laajasti yhteiskunnassa, työelämässä ja sosiaalipolitiikassa. Elinikäinen oppiminen voi olla pelkästään oppimisen iloa. Se ei välttämättä liity työn tai yhteiskunnan paineisiin, vaan taustalla ovat yksilön oma tiedon ja oppimisen halu, jota minäkin yrittäjänä olen toteuttanut koko työurani ajan. Tämän työn ohessa oppimisen on mahdollistanut hyvä yhteiskunnan koulutustuki meille mikroyrittäjille.

Minulla on ollut ilo opiskella fysioterapeutiksi ja ammattivalmentajaksi sekä täydennyskoulutusten kautta johtamisen erikoisammattitutkintoon ja nyt viimeksi MBA. Näiden opiskelujen kautta olen toteuttanut omalla kohdallani elinikäistä oppimista. Tavoitteenani ovat olleet myös yrityksemme toiminnan kehittäminen sekä erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien luominen.

Koska yhteiskunta muuttuu ja vaatimukset kasvavat, on meidän jokaisen hyvä panostaa omaan osaamiseen ja sitä kautta menestykseen henkilökohtaisella tasolla. Vahva koulutuspohja luo meille ihmisille hyvän itsetunnon, arvostuksen ja sivistyksen. Samalla se vahvistaa yhteiskunnallista osaamista sekä menestystä, joihin meillä suomalaisilla on etuoikeus, laadukkaan ja monipuolisen koulutustarjonnan kautta.

Maarit Sihvonen

kansanedustajaehdokas (vihreät)

Oulu

Julkaistu Kalevassa 23.3.2011

Kuntouttava perhetyö ja perhetyö sinänsä ovat laaja-alaista, moniammatillista sekä monialaista toimintaa. Keskeisenä elementtinä on kuitenkin toiminta, jossa keskipisteenä on perhe ja siihen liittyvät ihmiset ympäristöineen. Kuntouttavassa perhetyössä pyritään sosiaaliseen, taloudellisen, fyysiseen ja emotionaaliseen perheen ja yksilöiden vahvistamiseen sekä kannustamiseen. Lähtökohtana on aina luottamus tulevaisuuteen luoden uskoa ja vahvistusta arkielämässä selviytymiseen sekä sen hallintaan.

Perhe toimii omien asioiden asiantuntijana. Pyritään saamaan poikkeavasta perheestä tavallinen perhe ja siten auttaa heitä selviämään arkipäivästä. Huomioidaan perhe kokonaisuutena eikä vain vanhempien tunteiden kautta. Pyritään perhekeskeiseen toimintamalliin, jossa perheen arkea tarkastellaan, tuetaan ja vahvistetaan perheen tarpeiden lähtökohdasta.

Ekokulttuurinen näkökulma ja lähestymistapa arkeen

Ekologisten eli yksilöiden ja ympäristön vuorovaikutusta on tutkittu paljon ja tutkimusten mukaan lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Pienen lapsen kannalta keskeinen ja merkittävä kasvuympäristö on koti. Lapsen kehittyessä ja kasvaessa toimintaympäristö laajenee, joten päiväkoti, koulu sekä muun muassa kaverit liittyvät tähän ympäristöön.

Urie Bronfenbrennerin tuo hyvin ekologisen teorian, jossa lapsen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta tarkastellaan neljällä tasolla. Lapsen ja perheen lähiympäristö eli mikrosysteemi, mesosysteemi eli ympäristö ja sen väliset suhteet, yhteiskunnalliset asenteet ja lainsäädäntö.

Ekokulttuurisella lähestymistavalla pyritään lähestymään perhettä yksilöllisesti ja perheen omilla ehdoilla, jossa perheellä itsellä on aktiivinen rooli heidän arkielämässään. Ekokulttuurinen lähestymistapa pyrkii perheteemojen eli perheen omien arvostusten, käsitysten ja uskomusten kautta auttamaan perhettä tavoitteiden asettelussa ja suunnittelussa. Asiantuntijoiden roolina on tutustua näihin perheteemoihin ja auttaa arjen sujumista esimerkiksi lapsen luonnollisessa ympäristössä eli kotona. Ekokulttuurisessa lähestymistavasta keskeistä on yhteistyö vanhempien kanssa sekä perhekulttuuriin perehtyminen.”Hyvään ammattitaitoon kuuluu metakulttuurinen tietoisuus eli kyky tunnistaa omat ja muiden arkielämä ohjaavat kulttuuriset uskomukset ja teemat.”

Aktivointisuunnitelman tavoitteena on rakentaa pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelma voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistämistä edistäviin palveluihin, erilasiin sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluihin sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Työvoimatoimisto ja kunnan sosiaalitoimi sekä asiakas laativat aktivointisuunnitelman yhteistyössä.

Aktivointisuunnitelma käynnistyy viranomaisen aloitteesta. Työvoimatoimisto on velvollinen viipymättä käynnistämää aktivointisuunnitelmaan toimenpiteet. Kansaneläketoimisto on velvollinen toimittamaan työvoimatoimistolle tiedot sellaisista asiakkaista, jotka ovat tulleet lain soveltamisalan piiriin työmarkkinatuen maksupäivien perusteella. Kansaneläkelaitos toimittaa kerran kuukaudessa tiedot uusista asiakkaista, joille aktivointisuunnitelma on laadittava.

Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle, jolle on laadittu työvoimapalvelulain mukainen työnhakusuunnitelma ja

1)    joka on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivää viimeiseltä 12 kalenterikuukauden aikana tai

2)    hän on saanut työttömyysturvalain mukaista 500 päivää työttömyyspäivärahaa

3)    jolle on tehty työvoimapalvelulain mukainen työhönhakuhaastattelu ja hänelle on viimeisen neljän kuukauden aikana maksettu työttömyydestä johtuvaa toimeentulotukea.

Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle 25 vuotta täyttäneelle, jolla on aiemmin laadittu työvoimapalvelulain mukainen työnhakusuunnitelma ja

1) joka on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä

2) joka on työttömyysturvalain mukaisen 500 päivän työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä

3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen